Muovilaukku Aasiasta - Mitäs ekologista siinä on?

Yritykset käyttävät yhä enemmän kierrätysmateriaaleja tuotteittensa valmistuksessa, myös kierrätettyä muovijätettä. Laukkujen materiaaleina voi siis olla esimerkiksi käytettyjä kalaverkkoja tai muovipulloja. Usein nämä tuotteet valmistetaan Aasiassa. Herääkin kysymys, mitä ekologista siinä on.

Muoviroska kasvava ongelma

Muoviroskan ongelma on jo itsessään kasvava huoli ympäristötietoisten ihmisten keskuudessa. Aasian mantereella on erityisen suuri rooli tässä globaalissa haasteessa, sillä alue tuottaa valtavan määrän muovijätettä ja sen kierrätysongelmat ovat saaneet paljon huomiota.

WWF Suomen mukaan kehittymätön jätehuolto on suurin yksittäinen syy esimerkiksi maailman merien roskaantumiselle. Merten suurikokoisesta muoviroskasta tulee 60 % Kiinasta, Kaakkois-Aasian maista, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Edellä mainitut maat eivät yksistään ole syypäitä roskaamiseen. Omien jätteiden lisäksi näihin maihin viedään Euroopasta ja Yhdysvalloista valtavasti jätettä prosessoitavaksi.

Aasian muoviroskan kierrätyksessä yksi suurimmista haasteista on kierrätysinfrastruktuurin puute. Monissa Aasian maissa ei ole asianmukaisia laitoksia muoviroskan käsittelyyn ja kierrätykseen. Jätteiden päätyvät kaatopaikoille tai luontoon. Lisäksi monet ihmiset eivät ole tietoisia kierrätyksen eduista tai heillä ei ole pääsyä kierrätyspisteisiin.

Tavoitteena ympäristötietoisuuden lisääminen

Vaikka Aasian muoviroskan kierrätys kohtaa monia haasteita, on myös lukuisia mahdollisuuksia parantaa tilannetta. Yksi avainasema on tiedotuskampanjoiden lisääminen ja ympäristötietoisuuden kasvattaminen. Kun ihmiset ymmärtävät muoviroskan vaikutukset ympäristölle ja terveydelle, he ovat todennäköisemmin motivoituneita kierrättämään. Myös Aasian maat ovat havahtuneet ongelmaan ja tarttuneet toimeen. Esimerkiksi Vietnamin tavoitteena on olla edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä merijätteen vähentämisessä.

Japanissa ja Etelä-Koreassa on jo vahva sääntelytuki muovin kierrätykselle. Myös Singapore, Malesia ja Thaimaa tehostavat sääntelyponnistelujaan uusilla laeilla edistääkseen muovin kierrätystä. Kiina edistää kierrätyskulttuuria vaatimalla pakollista kotitalousjätteiden lajittelua. Lisäksi useat markkinat, kuten Singapore, Malesia, Hongkong ja Thaimaa, tarjoavat myös taloudellisia tukijärjestelmiä ja verohelpotuksia yrityksille, jotka toteuttavat muovijätteen vähentämistä ja muovin kierrätystä.

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö on myös avainasemassa. Monet yritykset Aasiassa ovat aloittaneet vastuullisuusohjelmat, jotka sisältävät muoviroskan keräämisen ja kierrättämisen. Jotkut yritykset tarjoavat myös vaihtoehtoisia muovituotteita, kuten kierrätettäviä muovipakkauksia, ja kannustavat asiakkaitaan kierrättämään.

Yritykset ovat kehitelleet myös menetelmiä, joilla meriin päätyvä muoviroska saadaan pysäytettyä. Suomalainen start-up yritys Riverrecycle Oy on keksinyt kelluvan puomin, jokiputsarin, joka pysäyttää muoviroskan ennen kuin se päätyy mereen sekä laitteiston, jolla roska saadaan nostettua rannalle. Jokiputsarin lisäksi yrityksen innovaatio on liiketoimintamalli, joka tekee muoviroskan keräämisestä kannattavaa myös taloudellisesti.

Muoviroska jalostuu laukuksi

Voidaankin ajatella, että kierrätysmuovista valmistettu laukku osaltaan ilmentää uutta kehitystä. Materiaaleina käytetään esimerkiksi merestä kerättyjä hylättyjä kalaverkkoja, joista valmistetaan nylonkangasta reppujen materiaaliksi. Siksi Aasiassa kierrätysmuovista valmistettu laukku ei ole ehkä niin huono valinta, kun ensi lukemalta voisi ajatella. Vastuullisen kuluttajan kannattaa kuitenkin tutkia tuotteita valmistavan yrityksen väitteitä ekologisuudesta ja vastuullisuudesta. Esimerkiksi Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) kehottaa kuluttajia kiinnittämään huomiota esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: Ilmoittaako yritys verkkosivuillaan, missä tuotteet on valmistettu? Kertooko yritys, miten ihmisoikeuksien kunnioittamisen on varmistettu sen tuotantoketjussa? Esittääkö yritys konkreettisia toimia, joilla se aikoo varmistaa, että työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa? Tekeekö yritys yhteistyötä ammattiliittojen tai paikallisten työntekijöitä edustavien järjestöjen kanssa? Kuuluuko yritys uskottavaan vastuullisuusjärjestelmään? Aina näiden kysymysten selvittäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Vastuu jää kuluttajille. On ihan ok boikotoida muovilaukkua Aasiasta tai sitten omilla valinnoillaan pyrkiä vaikuttamaan, että muoviroska jalostuu laukuksi.

Your choice - your decision!